CrossFit Level 2 Trainer koulutusmatka

Spettarit kädessä on helppo juhlia.

Kävimme toissa viikonloppuna Robinin ja Toffen kanssa kouluttautumassa ruotsissa. Siitä olikin aikaa jolloin viimeksi olimme käyneet kouluttautumassa, saatika sitten viettämässä aikaa yhdessä töiden ulkopuolella joten nyt oli korkea aika käydä virkistämässä muistia ja vähän virkistäytymässä. Kerkesin jo tuossa välissä käydä lomallakin Dubain lämmössä, josta syystä tämä postaus tulee hieman myöhässä.

Mennäänpä itse asiaan. CrossFit Inc. on järjestänyt CF Level 1 Trainer koulutuksia jo yli 10 vuoden ajan. Tämä myös näkyy heidän tavassaan opettaa. Kurssit ovat erittäin selkeitä ja hyvin organisoituja. Aikataulut pitävät minutilleen ja ohjaajat osavat asiansa. Kaiken lisäksi he osaavat esiinytä ja tuoda esiin vaan kaikkein oleellisemman. Level 1 kurssin ohjelma koostuu oikeastaan vaan “The 9 foundational movements” opettamisesta, yleisimmät virheet ja miten ne korjataan. Lisäksi kurssilla käydään läpi CrossFit ideologiaa ja urheilijan ravinnon perusteita. Luonnollisesti viikonlopun kurssi ei tee kenestäkään tähtivalmentajaa, mutta antaa hyvät perusteet joita soveltamalla sinusta voi tulla hyvä valmentaja. Voisin jopa mainostaa käsi sydämellä CrossFit Level 1 kurssin olevan yksi maailman parhaista viikonloppun pituisista valmentaja tutkinnoista. Level 1 ei tietenkään tee sinusta automaattisesti valmentajaa, mutta antaa valmentamiseen hyvän perustan minkä päälle rakentaa.

CF Level 1 spettari on voimassa 5 vuotta. Tämän jälkeen on joko uusittava koe tai käytävä CF Level 2 (entinen coaches prep). Level 2 keskittyy enemmän valmentamiseen ja miten valmennustaitoja voi entisestään parantaa. Taas kerran kurssi rakentuu 9 perusliikkeen ympärille. Miten havaita ja korjata virheitä. Miten viestittää kaikki oleellinen, kuitenkaan aiheuttamatta informaatiotulvaa. Viimeisenä mainittu onkin haaste. Mitä tuoda esiin ja missä vaiheessa jotta valmennettava saa siitä kaiken irti? Lisäksi kurssilla paneudutaan syvemmin ohjelmointiin, miten saada kaikki oleellinen järkevästi nidottua yhteen.

Kurssi koostui kahdesta intensiivisestä päivästä. Ensimmäisenä päivänä oli teoria- osio jonka aiheena oli "hyvä valmennus”. Hyvä valmennus onkin yllättävän moimutkaista. Hyvän valmentajan pitää ottaa huomioon monta asiaa. Esimerkiksi sen että mitä hän tietää vs sen mitä hän viestittää. Informaation esiin tuominen ei olekaan aivan yksinkertaista. Monesti mitä vähemmän tuot esiin sen parempi. Eli mitä simppelimmässä muodossa osaat viestittää sen parempi. Luonnollisesti tämä vaihtelee riippuen valmennettavan tasosta. Hyvä valmentaja osaa korjata virheet ja myös antaa palautetta. Kaiken tämän lisäksi valmentajan pitää osata suunnitella ajankäyttö, tilankäyttö ja vielä esiintyä mielenkiintoisella ja uskottavalla tavalla. Melkoisen paljon mietittävää siis.

Forging elite fitness.

Seuraavaksi kurssilla siirryttiin virheiden korjaamiseen. Luonnollisesti ensin on löydettävä virheet jotta niitä voi korjata. Koko CrossFit konsepti on rakennettu 9 perusliikkeen ympärille. Liikkeet ovat airsquat, front squat, OHS, shoulder press, push press, push jerk, med ball clean, deadlift ja sumo deadlift high pull. Kaikista liikkeistä löytyy yleisimmät virheet ja saimme hyviä neuvoja miten bongata ne. CrossFit on lainannut hoitoalalta triage periaatetta jossa ensin korjataan kaikkein kriittisin ongelma eli sitä millä on suurin todennnäköisyys johtaa loukkaantumiseen. Tämän jälkeen voi toki hienosäätää, mutta ensin kaikkein kriittisin on korjattava. Virheitä voi korjata verbaalisesti, visuaalisesti tai kosketuksen avulla. Eri ihmiset reagoivat paremmin eri menetelmiin joten hyvän valmentajan on osattava kaikki tavat. Verbaalisesti annetaan yksinkertaisia komentoja kuten ”polvet ulos” joka auttaa urheilijaa aktivoimaan takaketjua paremmin esim kyykätessä. Visuaalisesti korjattaessa on luonnollisesti pystyttävä esittämään liikkeet oikein, mutta myös keksittävä miten viestittää urheilijalle yksinkertaisesti mitä hän tekeee väärin ja miten hänen pitää korjata virhe. Kosketuksen avulla tapahtuva havainnollistaminen on hyvä ja tehokas keino korjata virheitä, esim työntämällä ulkosyrjältä polvea kevyesti sisään jotta urheilija tajuaa työntää polvea kättäsi vasten kyykätessä. Kosketuksen avulla tapahtuva korjaaminen onkin sitten tarkkaa puuhaa varsinkin meillä suomalaisilla. Kukaan valmentaja ei halua itselleen lempinimeä joka on vähemmän imarteleva.

Tämän jälkeen siirryimme teoriasta käytäntöön. Eli miten viestittää halutun liikkeen suorituksen liittyvät tekniset pääkohdat lyhyesti ja ytimekkäästi ja miten havaita virheet. Tämän harjoittelimme pienryhmissä ja korjasimme toinen toisiaan ensin vaan pareittain ja myöhemmin vielä ryhmässä. Saimme hyviä vinkkejä kotiintuomiseksi joita tulemme soveltamaan tulevaisuudessa jotta valmennuksen taso meillä Basementissä olisi entistä parempaa.

Seuraava päivä alkoi taas teorialla ohjelmoinnista. Ohjemlmointi onkin CrossFit:ssa sinänsä haastavaa, että harjoiteltavaa on aika paljon. CrossFit filosofian mukaan haluamme taitaa monta alaa, mutta emme halua olla parhaita missään. Eli pitää osata juosta, voimistella, nostaa, hypätä ja uida (vain mainitakseni muutama) kuitenkaan olematta mestari missään yllämainituissa. Ohjelmoinnin kannalta tämä on haaste koska ohjelmaan pitää saada mahtumaan melko paljon kuitenkin toistamalla tiettyjä asioita tarpeeksi usein jotta joka kerta ei tarvitse aloittaa alusta. CrossFit ei anna mitään vaatimuksia salien ohjelmointien suhteen vaan joka boksilla on vapaat kädet ohjelmoida niinkuin parhaaksi näkee. Saimme kuitenkin hyviä vinkkejä miten katsoa ohjelmointia kriittisesti jotta kaikki saadaan sinne mahtumaan tekemättä siitä sillisalaattia. Tässä yhteydessä haluan mainita että CrossFit Basement oli ainoa sali kurssillamme joka käyttää ohjelmoinnissa kausi luonteista ohjelmointia missä painotus vaihtelee. Tällä tavoin saamme keskittyä pidemmän aikaan tiettyihin ominaisuuksiin jolloin taitoja on helpompi hioa koska liikkeet toistuvat useammin.

Tämän jälkeen harjoittelimme ohjelmoinnin kriittistä katselua pienryhmissä. Seuraavaksi jatkoimme tuntisuunnittelulla ja opetuksen teorialla. Teorian jälkeen siirryimme taas pienryhmiin jossa korjasimme virheitä, mutta tällä kertaa sait vaan korjata joko verbaalisesti, visuaalisesti tai kosketuksen avulla. Jokaisella valmentajallahan on omat mieltymyksensä miten opettaa, mutta tämä harjoitus myös pakotti valmentajan ulos omalata mukavuusalueeltaan ja keksimään uusia keinoja valmennukseen.

Mitä opimme? Noh, ainakin opimme sen että salimme valmennus on korkealla tasolla CrossFit maailmassa. Luonnollisesti löysimme myös parannettavaa sekä itsessämme valmentajina, mutta myös valmentajiemme koulutuksessa. Aiheet on siis valmiina seuraavaa coaches development day:tä varten. Uskomme vahvasti filosofiaan että se mikä ei kasva, kuolee. Enkä nyt tarkoita kasvua määrällisesti vaan että kasvamme ja kypsymme valmentajina jotta voimme antaa entistä enemmän meidän rakkaille asiakkaille.

Anteeksi tohtori, mutta miksi en kehity? Vai enkö vaan huomaa sitä?

Maija kirjoitti viimeksi blogitekstin Anteeksi tohtori, mutta miksi minä en kehity? Teksti herätti paljon mietteitä sekä itsessäni että muissa yhteisössämme CrossFit Basementillä. Maijan pohjustuksella onkin hyvä jatkaa samasta aiheesta.

Monesti ajattelemme kehittymistä kuten olisimme kuolemassa 3 kk päästä. Kirjaimellisesti. Aivan kun aika loppuisi kesken, joten on kiire kehittyä. Itsellänikin. Meillä on kiire päästä tavoitteeseemme jotta voisi taas luoda seuraavan tavoitteen ja kiirehtiä siihen. Tuloshakuisessa treenaamisessa ongelmaksi voi muodostua juurikin se että me mitataan oma arvomme tulosten perusteella.

Totuushan on se, että ensimmäisten vuosien aikana tulokset kehittyvät huimia harppauksia. Osaksi sen takia että kroppaa ottaa hyvin vastaan kovaintensiteettisen harjoittelun. Itse uskon että suurimmat tulokset tulee siitä että rikomme rajoja pään sisällä. Yksinkertaisesti saavutamme oman sen hetkisen fyysisen potentiaalin mihin meidän kehomme sillä hetkellä pystyy.

Miksi sitten kehityksen tie katkeaa? Koska saavutamme potentiaalimme ja sen hetkiset todelliset rajat. Tämän jälkeen on aika astua oikeaan harjoitteluun. Harjoittelu ei ole, eikä kuulukaan olla yhtä nousukiitoa. Näin jälkeenpäin katsottuna omaa urheilu-uraani, voitoista ja onnistumisista en ole läheskään oppinut yhtä paljon kun häviöistä ja epäonnistumisista.

Minut on lyöty lattiaan nöyryttävästi tuhatpäisen yleisön edessä. Olen myös saanut nostaa käteni ilmaan voiton kunniaksi samanlaisen yleisön edessä. Voitte varmaan arvata kumpi muisto on minulle mieluisampi? Sen kuitenkin voin käsi sydämellä sanoa että häviöt ovat tehneet minusta vahvan ihmisen. Vastoinkäymiset on opettaneet minua huomatavasti enemmän kun onnistumiset. Pointti tässä on se, että urheilu ja harjoittelu ei aina ole mieluisaa. Ja se epämieluisa osuus siitä kasvattaa meitä.

Ylläolevat kuvat eivät liity millään tavalla CrossFit-harjoitteluun. Ne ovat kuvia vapaaotteluajoiltani ja muistuttavat minua siitä miten aina ei mennyt nappiin. Ylläolevasta kuvasta ei välttämättä näe, että olen juuri itkenyt. En sen takia että sattui, vaan sen takia että viikon päästä tuosta hetkestä oli SM-kisat johon jouduin osallistumaan tikit naamassa. Tiesin että tuore haava saattaa aueta ja täten olla esteenä suomenmestaruushaaveilleni.
Allaoleva kuva: Voitto tuli mutta kauneus kärsi.

CrossFit-harjoittelussa kaiken pitää olla mitattavissa ja toistettavissa. Se luo meille tavoitteita. Tiedämme minkä tuloksen saimme edellisellä kerralla ja nyt on tarkoitus saada parempi. Tavoitteisiin on myös helppo päästä, tiettyyn pisteeseen asti. Harjoittelun alkutaipaleella pääsemme lähes joka kerta parempaan tulokseen. "Vau, taas paransin cleanin pr:ää!!! Tää CrossFit todellakin toimii!!". Samalla tämä luo hieman vääristyneen illuusion todellisesta harjoittelusta. Mietipä nyt itsekin, 2 vuotta onnistut joka kerta, jonka jälkeen alat epäonnistua. "Syönkö huonosti? Nukunko huonosti? Onko salin ohjelmoinnissa vikaa? Onko koutseissa vikaa? Miksei meillä oo enemmän sitä tai tätä? Pitäiskö mun treenata heikkouksia open gymillä enemmän?". Nämä on kaikki kysymyksia, jota varmaan jokainen käy päässään läpi ajoittain. Tietenkin vastauksissa yllämainittuihin kysmyksiin saattaa löytyä avain ikuisiin onnistumisiin. Tai sitten on vaan aika hyväksyä, että olet astunut seuraavalle tasolle, missä tulosharppaukset ovat huomattavasti pienempiä ja niiden saavuttaminen vie enemmän aikaa. Kyseisessä vaiheessa sinua tullaan testaamaan kuinka paljon oikeasti haluat kehitystä ja kuinka paljon kestät vastoinkäymisiä. Tämä on se taso mitä kutsutaan urheiluksi.

Faktaa. Alussa tulokset nousevat huimaa vauhtia. 1-2 v sisällä harppaukset tasaantuvat.

Usain Bolt ei ole onnistunut parantamaan 100 m tulostaan vuosiin. Silti se vaan juoksee ja näyttää nauttivankin siitä. Se on päättäväisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen.

Ratkaisu? Veikkaan että moni vertailee tuloksiaan aina edelliseen tulokseen. Mikäli testaamme 3 krt vuodessa, niin 4 kuukautta on loppupeleissä melko lyhyt aika. Kehitystä voi tulla huimastikin siinä ajassa, mutta välillä kehitykseen tarvitaan huomattavasti pidempi aika. On myös muistettava, että lajissamme vaaditaan useita taitoja jotka vaativat keskittymistä moneen osa-alueeseen. Mikäli keskityt kaikkien osa- alueiden kehittämiseen samanaikasiesti, se on eräänlaista multi taskingia. Kaikkea tehdään vähän, mutta mitään ei oikeen kunnolla. Luonnollisesti kehittyminen ei ole tällöin yhtä optimaalista kuin jos keskittyisi vaan yhteen asiaan. Kaiken voi saada, mutta kaikkea ei voi saada samanaikaisesti.

Tuloksia ei kannata mielestäni katsoa niin läheltä. Mitä jos ottaisit askeleen taaksepäin ja katsoisit kehittymistäsi vaikka vuositasolla. Mikä oli tuloksesi tietyssä testissä vuosi sitten? Tai kaksi vuotta sitten? Usein kun asioita tarkastellaan hieman etäämmältä nähdään kokonaisuus paremmin. Läheltä katsottuna Maijan mainitsemat pörssikurssejen heilahtelut näyttävät katastrofaalisilta, mutta hieman etäämmältä katsottuna näet pörssin kehittymisen trendin hieman laajemmin.

Monesti ongelma on se että katsomme liian kauas tulevaiuuteen ja fiksoidumme asioihin jota emme vielä ole saavuttaneet. Välillä on ihan tervettä katsoa taaksepäin ja olla kiitollinen siitä kaikesta jonka on jo saavuttanut. Itseasiassa me emme tule koskaan olemaan onnellisia mikäli elämä on yhtä saavuttamattomien asioiden tavoittelemista. Näin myös urheilussa. Joka päivä pitää pyrkiä parempaan, mutta joka päivä on myös hyvä olla kiitollinen siitä minkä on jo saavuttanut. Tasapaino näiden välillä on sitä "Matkasta nauttimista".

Välillä on myös hyvä välillä katsoa taaksepäin onnistumisiaan.

Välillä on... Kait tää nyt sit on sitä "matkaa"

 

 

Omien rajojen rikkomisessa on se ikävä puoli että jossain vaiheessa löydät rajasi ja tulet pettymään. Tulet pettymään uudestaan ja uudestaan kunnes jonain päivänä tämä raja siirtyy taas askeleen eteenpäin. Joten keep on Grinding!

Pari sanaa ohjelmoinnista

Kuten jokainen on varmasti huomannut, ohjelmoinnin rakenne on hieman muuttunut siitten syksyn voima- ja hypertrofia ohjelmoinnin.

Meidän ohjelmointihan tähtää vuosittain juuri tähän hetkeen eli CrossFit Openeihin. Syy siihen on hyvin yksinkertainen. Meidän mielestä jokaisella pitää olla jokin kilpailullinen tavoite, ja CrossFit Open on mitä mainioin tavoite mihin tähdätä. Openit ovat maailmanlaajuinen tapahtuma CrossFit yhteisön sisällä ja mikä parasta on se että joka vuosi tuhannet ihmiset ylittävät itsensä juuri Open lajien aikaan. Ilmiötä kutsutaan "The Magic of the Open". Uskoit siihen tai et niin jotain taikaa siinä on koska jostain kumman syystä juuri tähän aikaan vuodesta tuhannet ihmiset kaikkialla saavat esim ensimmäisen muscle upinsa tai uuden peeärrän. Ilmiö on myös ollut havaittavissa Basementeesejen joukossa.

Perinteisesti meillä vuosi on jaettu neljään kolmen kuukuden jaksoon. Jokaisessa jaksossa on jokin tietty painopiste mihin tähtäämme. Tämä tarkoittaa että n 60% treeni ajasta käytetään ko painopiste alueen parantamiseen. Syksyllä painopiste oli voimanhankinnassa ja hypertrofiassa. Nyt on aika virittää kone herkimmilleen joten painopiste on nyt painonnostossa ja metconeissa.

 

Painonnosto on herkkä ja tekninen laji. Se vaatii nopeutta, tekniikkaa ja ajoitusta. Siitä syystä neuvoisin pysymään maltillisempana painojen suhteen verrattuna voimanostoliikkeisiin. Tunnet sen kyllä itse. Pidä painot sellaisella tasolla että pystyt liikkumaan nopeasti ja niin että hyvät suoritusmekaniikat säilyy. Mikäli jompikumpi kärsii, vähennä painoja. Nyrkkisääntönä voi hyvinkin pitää 85% säännön . Jätä siis muutama toisto aina takataskuun.

Jotta kroppasta saadaan maksimaalinen teho irti, sarjojen välillä kannattaa pitää pitkät tauot.  Tavoitteena on levätä n 3-5min tauot työsarjojen välissä. Sillä aikaa voi harjoitella tekniikkaa vaikka kepillä mikäli mieli on malttamaton. Pitäkää kuitenkin huoli siitä että palaudutte sarjojen välillä kunnolla.

Itse olen myös lisännyt palauttavan "tankojumpan" torstaille. Tänä aamuna esim tein 40min- 3 min Assault Bikeä pitäen sykkeet alle anaerobisen kynnyksen, 1 min Tall Cleanejä(tyhjällä tangolla) ja 1 min lepo. Viime viikolla tein samantapaisen käyttäen Tall Snatchejä. Isot pojat on joskus kertonu että salaisuus piilee laadukkaiden toistojen määrässä. Tällä tavoin oon huomannu ainakin saavani lisää toistoja tehtyä. Sain hosumatta n 10-12 toistoa tehtyä 1 min aikana, joten 40 min aikana saan tuossa treenissä tehtyä 80+ toistoa lisää tekniikkaharjoittelua. Myös Anni Vuohijoki kertoi tekevänsä erilaisia "tankojumppia" palauttavana treeninä, joten ei se ihan väärinkään voi olla.

Painonnosto vaatii myös runsaasti liikkuvuutta joten älä unohda sitä. Varaa joka päivä aikaa se 15-20min liikkuvuusharjoitteluun. Aloita aina ensin niistä paikoista jotka vaativat akuutimpaa huomiotasi. Työstä niitä, tulet huomaamaan vaikutuksen.

Seuraavat 3 viikkoa tullaan siis vielä keskittymään painonnostoon ennenkuin siirrymme seuraavaan ohjelmointiin. Kelitkin alkaa lämmetä joten odotettavissa on myös ulkotreenejä.

Lihaskasvun lyhyt oppimäärä

Oli lihaskasvu sitten tavoitteesi tai ei, on muutama asia mikä sinun lihaskasvusta tulisi tietää. Tämä on lihaskasvun, eli hypertrofian lyhyt oppimäärä.

Oletan että terveys ja hyvinvointi on jossain määrin lähellä sydäntäsi. Lihaskasvu liittyy aiheeseen hyvinkin olennaisesti. Atrofia, eli lihaksen rappeutuminen on hypertrofian vastakohta. Mikäli liikutat kehoasi säännöllisesti ja riittävän kovalla intensiteetillä stimuloit lihaskasvua. Mikäli taas makaat etkä tee mitään lihaksesi rappeutuu. Välimuotoa ei käytännössä ole, lihas joko kasvaa tai kutistuu.

Lihasvoima on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Mikäli lihasvoima katoaa, meidän elämänlaatu kärsii. Liikkuminen vaikeutuu ja eri vaivat alkavat rajoittaa meitä. Kun lihasvoima vähenee, myös tuki- ja liikuntaelin sairaukset alkavat hiipiä elämäämme. Lihakset ovat tärkeä osa meidän kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Yleinen harhaluulo on että painojen nosteleminen tekee meistä lihaskimppuja. Eteenkin naisilla löytyy moisia stereotyyppisiä ajatuksia. Se että näyttäisit edes viiden vuoden harjoittelun jälkeen kehonrakentajalta on erittäin epätodennäköistä ilman gramman tarkkaa ruokavaliota, lihaskasvua tukevaa lääkitystä tai poikkeuksellisen lahjakasta genetiikkaa. Se ei vaan tapahdu vahingossa. Lihaksesi kyllä kasvavat, mutta siitä harvemmin tarvii olla huolissaan. Hypertrofia johtaa yleensä vaan siihen että kannat itsesäsi paremmin ja näytät hyvinvoivalta. Ja mikä parasta, näytät huomattavasti paremmalta ilman vaatteita kiinteässä ulkomuodossa.

Mitä hypertrofia sitten vaatii? Jotta lihaksesi kasvavat sinun on harjoitettava niitä. Mieluiten ulkoisella vastuksella kuten esim painojen avulla. Kun treenaat, lihaksiin syntyy mikrovaurioita. Mikrovauriot aiheuttavat tulehdusreaktion jota keho alkaa korjaamaan itsestään. Tämä vaurio- korjaus mekanismi on se mikä saa lihakset kasvamaan ja voimistumaan mikäli harjoittelu jatkuu ja toistuu riittävän usein.

Lihakset tosin adaptoituvat eli tottuvat ärsykkeeseen. Tämä tarkoittaa että sinun on portaittain nostettava intensiteettiä ja muutettava harjoittelua jotta hypertrofia pysyy yllä. Kehomme tottuu lähes kaikkeen, niin myös harjoitteluun joten pidä harjoittelu varioituna ja haasta kehoasi.

Lihaskasvu vaatii myös muuta kun pelkkää harjoittelua. Polttoaine, eli ruoka on keskeisen tärkeässä roolissa hypertrofiaa ajatellen. Sanonta "Lihakset tehdään keittiössä" on hyvinkin paikkansa pitävä. Tarvitset makroravintoaineita oikeassa suhteessa. Lihaskasvun kannalta eteenkin proteiini on se ravinne joka muodostaa rakennuspalikoita lihaskasvulle aminohappojen muodossa. Hiilihydraattia tarvitaan energiaksi raskaaseen harjoitteluun ja siitä palautumiseen. Rasvoja taas tarvitaan hormonitoiminnan ylläpitämiseksi. "Syö enemmän kuin kulutat" on nyrkkisääntömme Basementissä. Syö siis hyvin, laadukasta ruokaa riittävästi ja vähän päälle. Mikäli et syö riittävästi kaikkia yllämainittuja makroravinteita, lihas alkaa käyttämään lihaskudosta energiaksi ja siten pienenee.

Monesti kun puhutaan hypertrofiasta, hormonit jää täysin mainitsematta. Ei ole ihan sattumaa että urheilijat ovat kautta aikojen ovat yrittäneet vaikuttamaan kehon hormoneihin, joko laillisin tai laittomin keinoin, parantaakseen urheilusuoritusta. Pääasiallisesti on kolme hormonia jotka vaikuttavat hypertrofiaan: kortisoli, insuliinikaltainen kasvutekijä ja testosteroni. Näiden hormonien säätelyn avulla keho saadaan anaboliseen tilaan milloin lihaskasvu tapahtuu. Ja kyllä, myös naisten lihaskasvuun tarvitaan testosteronia. Luonnollisesti sitä vaan erittyy vähemmän naisilla ja siitä syystä lihasmassa on pienempi.

Levon ja rasituksen suhde on kaiken a ja o. Olet varmasti kuullut ennenkin että "lihakset kasvaa levossa". Niinhän se onkin. Treenin jälkeen, syötyämme hyvin, olemme optimoineet kehon kasvulle. Unen aikana elimistö tuottaa ja säätelee yllämainittuja hormoneja sekä korjaa treenissä tapahtunutta lihasvauriota. Mikäli uni jää vajaaksi, edes tunnin, rajoitat palautumista ja täten saatat asettaa kehon kataboliseen tilaan anabolisen tilan sijasta.

Stressitaso on myös hyvä pitää maltillisissa rajoissa. Stressaava arki ja unen puute ovat kuin myrkkyä lihaskasvulle. Tästä syystä neuvon aina kaikkia opettelemaan rentoutumaan päivittäin. Rentoutumistapoja on monenlaisia kuten saunominen, avanto, lukeminen, meditaatio, päikkärit, jooga yms. Oli tapasi mikä tahansa, opettele edes kerran päivässä pudottamaan kierroksia. Mikäli voit, tee se useammin.

Lihasten kasvattaminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii kovaa työtä. Se vaatii kovaa työtä ja kurinalaista elämää. Hypertrofiaan tähtäävä kova työ ei rajoitu pelkästään salin seinien sisäpuolelle. Itseasiassa suurin osa työstä tehdään muualla kun treenissä. Se vaatii kurinalaisuutta 24/7. Syö silloin kun kello sanoo "syö", syö sen verran minkä tähtäimesi vaatii, nuku täsmälleen siitä kun kello sanoo "nukkumaan meno aika" kunnes kello sanoo "aika herätä", treenaa täsmälleen sen verran ja niin kovaa kun koutsisi kertoo että sinun pitää treenata. Näillä eväillä tulet pääsemään tavoitteeseesi. Helppoa se ei tule olemaan, mutta harvemmin kuulee että ihmiset katuvat sitä.

Let the Open begin!

Kuva. crossfitvitality.com

Vuonna 2007, kun CrossFit oli vielä underground porukan suosima hard core tapa kuntoilla,  Coach Glassman ja kumppanit päättivät järjestää CrossFit Games -nimisen kilpailun Dave Castron vanhempien maatilalla. Paikalle saapui kourallinen kilpailijoita jotka tulivat "ranch:lle" pitämään hauskaa viikonlopuksi uuden kuntoilumuodon parissa. Meno on muutamassa vuodessa eskaloitunut hieman.

Kuva: games.crossfit.com

Tavoitteena oli silloin, kuten edelleenkin, löytää maailman kovakuntoisin mies ja nainen. Coach Glassmanin mukaan "Hopper"- malli, jossa testilajit valitaan sattumanvaraisesti, oli ainoa tapa selvittää, kuka on kovakuntoisin. Silloin vaan vedettiin eri modaliteetteja hatusta jotka yhdistettiin "wod:ksi". Kilpailussa pyrittiin testaamaan kaikkia 10 fyysistä ominaisuutta, toisin kuin monessa muussa lajissa, jotka monesti testaavat vain yhtä tai muutamia fyysisiä ominasiuuksia. Tänä päivänä ei "Hopper" malli enään ole suosiossa, mutta perusidea pyritään pitämään samana- kaikkia fyysisiä ominaisuuksia halutaan testata ja osa lajeista pidetään salassa aina kilpailupäivään saakka.



Sana lähti nopeasti kierimään ympäri maailmaa ja johti lopulta vuonna 2009 järjestettyihin ensimmäisiin Regionals -karsintoihin. Euroopan karsinnan voitti tuolloin aiemmin tuntematon suomalainen nimeltä Mikko Salo, joka myöhemmin samaisena vuonna "Ranchillä" pokkasi itselleen tittelin Maailman Kovakuntoisin Mies.

Kuva: games.crossfit.com

2011 kilpailujen suosio oli noussut vuoden 2009 70 henkilön osallistujamäärästä 26 000 karsijaan. Edellisenä vuonna suosio oli "haistettu", joten 2011 päätettiin järjestää ensimmäinen CrossFit Open -karsinta, joka oli avoin kaikille. Karsinta järjestettiin Online-karsintana, mikä mahdollisti todellisen "Kovakuntoisimman" metsästyksen ympäri maailmaa. Karsinta oli avoin kaikille, ainoat vaatimukset olivat että liikestandardit täyttyivät. Tähän oli kaksi vaihtoehtoa: joko teet karsintalajit virallisella CrossFit Affiliaatilla tai videoit karsintasuorituksesi ja lähetät sen CrossFit Inc:lle validoitavaksi.

Karsinnat järjestetään samalla kaavalla vieläkin. Osallistujamäärä tosin on noussut merkittävästi. Viime vuonna karsijoita oli 292 000 ympäri maailmaa! Ja odotettavissa on kasvua entisestään tänäkin vuonna.

"Noh, miksi tavallisen tallaajan kuten meikäläisen, jolla ei ole minkäänlaista saumaa päästä CrossFit Gameseihin pitäisi osallistua?" Jos luet tätä blogia olet luultavasti ihminen joka nauttii haasteista, tai haluaisit olla sellainen mutta tyydyt seuraamaan sivusta. Jos olet ensimmäistä tyyppiä ja nautit haasteista, kuten moni salillamme, suosittelen ehdottomasti osallistumaan! Ensinnäkin pääset osalliseksi maailmanlaajuista CrossFit-yhteisön tapahtumaa. Toiseksi pääset testaamaan itseäsi ja vertailemaan tuloksiasi muihin osallistujiin ympäri maailman. Kolmanneksi, olet urheilija ja urheilijan kuuluu testata rajojaan säännöllisesti. Urheilijan kuuluu haastaa itseään ja vertailla itseään muihin välillä, edes kerran vuodessa. Välillä pitää hieman koeponnistaa kehoa ja mieltä paineen alla. Jos taas kuulut ryhmään joka haluaa olla itsensä haastaja mutta vielä seuraat sivusta neuvo on tämä: Mitä pidemmälle sitä siirrät, sen enemmän tulet katumaan sitä tulevaisuudessa.



Kuten olet varmasti kuullut meillä toitotettavan "Kuntoilijan ja urheilijan ero on siinä että urheilijalla on tavoite mihin päästä ja suunnitelma miten päästä sinne". Me olemme Basementin valmentajatiimissä yhteisesti päättäneet että yhteinen tavoite on joka vuotinen CrossFit Open. Uskomme vahvasti siihen, että jokaisella pitää olla joku urheilullinen tavoite minne tähdätä. Tämä on se ajankohta jolloin paineistamme hermot ja testaamme itseämme. Mihin pystyn? Pystynkö parempaan kuin viime vuonna? Olenko kovemmassa kunnossa? Mikäli olet treenannut kovaa ja levännyt oikeassa suhteessa niin olet kovemmassa kunnossa. Se on lähes varmaa.

Koko vuoden ohjelmointimme tähtää juuri CrossFit Openeihin. Olemme valinneet Openit sen takia että se on CrossFit yhteisön sisällä tapahtuma joka tuo kaikki maailman boksit yhteen. Se on myös hyvä merkkipaalu verrata kuntoaan ja taitojaan edelliseen vuoteen. Mikäli joku asia meni huonosti viime vuonna, niin toivottavasti olet työstänyt juuri niitä osa- alueita täksi vuodeksi. Virheistä oppii ja meillä CrossFitissä perus ideologiaanhan kuuluu työstää heikkouksia. Heikkoudet eivät tosin paljastu, etkä todellakaan motivoidu työstämään niitä ellet pistä itseäsi likoon aina välillä.

Ilman tavoitetta olemme kun laivat ilman kurssia. Seilaamme rauhallisesti eteenpäin ja saatamme jopa osua johonkin satamaan. Se sitten on taas aivan eri asia osummeko toivottuun satamaan ja missä vaiheessa.

Kuva: crossfitgravity.com

Me haluamme auttaa teitä nousemaan urheilijoina seuraavalle tasolle niin fyysisesti kun henkisestikin. Siihen kasvuun kuuluu säännöllinen koeponnistus. CrossFit Open on se koeponnistus. Muistakaa että timantit syntyy paineen alla.

The One Thing

Mikäli olet jo harrastanut urheilua jonkin aikaa, olet varmasti myös löytänyt useita tai ainakin yhden heikkouden mikä raahaa perässä. Heikkouksia voi olla useimpiakin, mutta yleensä joku osa-alue on selkeästi sellainen, jota parantamalla kokonaisuus olisi parempi.

Lomalla tykkään lukea. Olimme lomailemassa espanjassa koko perheen voimin muutama viikko sitten ja sain luettua parikin kirjaa. Ensimmäinen oli CrossFit Invictus Mindset. Olen aina ollut kiinnostunut mentaalipuolen harjoittamisesta ja suosittelen kaikille urheilijoille tätä teosta. Simppeliä ja käytännönläheistä tietoa oli tarjolla sopivassa määrin. Toinen kirja minkä luin oli The One Thing. Referoituna kirja kertoo siitä, miten ihmiset monesti yrittävät tehdä montaa asiaa samaan aikaan. Nykyihmisillä paineet ovat kovat. On deadlineja, tehtävälistoja, puheluita, sähköposteja yms., joka painaa päälle. Yleensä olemme hieman ylioptimisteja siinä minkä verran voimme päivään ängetä tekemistä ja sorrumme siihen, että teemme kaiken kiireellä. Se taas johtaa stressiin ja useimmiten huonoon lopputulokseen. Kirjan teorian mukaan jokaisen tulisi mieluummin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, esim. vain yhteen tehtävään päivässä ja tehdä se kunnolla ilman stressiä. Hieman tarkemmin selitettynä kannattaa keskittyä siihen tehtävään, mikä saa muut tehtävät asiat helpommiksi.

Esimerkkinä sinulla on viikolle kirjattuna 10 tehtävää mitkä pitää hoitaa. Nämä kannattaa priorisoida järjestykseen ja hoitaa ekana se tärkein tehtävä listalta. Mieluiten se, joka saa muut tehtävät vaikuttamaan helpoimmilta. Mikäli saat ensimmäisen ja tärkeimmän hoidettua nopeasti pois alta, niin mikäänhän ei estä sinua tekemästä seuraavan päivän tehtävää valmiiksi purkaaksesi paineita viikolta.

Nyt moni teistä ihmettelee miten The One Thing -teoria liittyy harjoitteluun?! Avaanpa vähän ajatusmaailmaani. Itselläni selkeä heikkous CrossFit:ssa on voima verrattuna muihin fyysisiin ominaisuuksiin. Kestävyys on hyvällä mallilla johtuen vapaaottelutaustastani. Pystyn myös kaivautumaan syvälle kipuluolaan ja näin ollen vahvuuteni on keskipitkissä tai pitkissä wod:eissa. Minulla on myös muita fyysisiä osa-alueita, jotka luettelen heikkouksiin, mutta jos yksi pitää näistä valita, joka on ylitse muiden, selkeä vastaus on maksimivoima. Keskittymällä maksimivoiman parantamiseen, myös muut fyysiset heikkoudet vahvistuvat. Minun "One Thing" on siis maksimivoima. Parantamalla maksimivoimaani siirryn seuraavalle tasolle harjoittelussa ja parannan yleistä fyysistä valmiuttani. Maksimivoiman avulla parantuu myös räjähtävyyteni, joten saan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Helppo tapa kuvailla The One Thing teoriaa on dominoefekti. Kun saat sen kaikkein kriittisimmän palikan kaatumaan, muut seuraavat perässä melkein itsestään.

Moni CrossFit harrastaja yrittää mielestäni parantaa liian montaa osa-aluetta samanaikaisesti. Lopputuloksena saadaan sillisalaatti. CrossFit:ssä on paljon opittavaa ja usein parannettavaa on niin monella osa- alueella että on vaikea tietää mistä aloitaa. Varsinkin aloitteleville haaste saattaa tuntua ylitsepääsemättömälle. On handstandejä, painonnostoa, muscle-uppeja, doubleundereita ja vaikka mitä, mitä olisi siistiä osata. Kuntoakin pitäisi parantaa ja sikspäkki pitäisi saada esiin kesäksi. Kyykkykin on säälittävä. Tämä kaikki johtaa väistämättä vitutukseen ja syysmasennukseen.

Jostain on kuitenkin aloitettava, mikäli tuloksia haluaa. Vyyhti on iso, joten jostain täytyy löytää se pää mistä lähteä purkamaan sitä. Kaiken voi oppia, mutta kaikkea ei voi oppia kerrallaan. Niin se vaan yksinkertaisesti menee.

Mikäli et vielä tiedä mikä oma "One Thing" on, älä ole huolissasi. Onneksesi Basementissä on 9 kpl ammattitaitoista ja asiantuntevaa valmentajaa, jotka auttavat ilomielin. Nykäise hihasta ja kysy rohkeasti palautetta ja parannusehdotuksia. Sitä varten me siellä olemme.

Meidän tavoitteemme on tehdä tavallisista ihmisistä poikkeuksellisen kovakuntoisia. Siihen emme tosin pysty ilman teidän omaa sitoutumistanne tulla paremmiksi urheilijoiksi.

CrossFit ja Raskaus

Tänään puhutaan raskauden ajan liikunnasta. Tiia ja Terhi ovat raskaana ja he ovat päättäneet harrastaa CrossFit:ia H-hetkeen saakka. Huomioikaa että haastattelu on tehty n 2 viikkkoa sitten, joten Tiia on saattanut jo synnyttää. Mikäli näin on, niin toivomme onnea koko sylin (ja salin) täydeltä!!!

Liikunta raskauden aikana on melko vähän tutkittu osa-alue. Luotettavaa tutkittua tietoa on vaikea löytää. Suomalainen Mari Stenman on fysioterapeutti ja liikuntatieteiden maisteri joka on perehtynyt asiaan hieman enemmän. Hänen blogissa Äitiys liikuttaa löytyy hyvä informaatio pläjäys joka antoi vastauksia moneen kysymykseen. Mari on myös ollut vieraskynänä Lihastohtori Juha Hulmin blogissa, mikä varmasti on tällä hetkellä Suomen tieteellisin liikuntaan ja ravintoon liittyvä blogi. Suosittelen tutustumaan molempien kirjoituksiin mikäli et ole vielä tutustunut.

Voodoo

Kuva: pirates.wikia.com

Liikkuvuus on yksi asia mikä meillä kaikilla alkaa iän myötä rajoittumaan. Itseasiassa liikkuvuus alkaa jo huonontumaan heti kun menemme lapsena kouluun. Istumme paikallamme tuoleilla huomattavasti enemmän ja sitä myötä liikumme päivän mittaan vähemmän. Sanomatakin on selvää että tälle asialle kannattaa tehdä jotain.

Itselläni on viime aikoina ollut yhtä sun toista ongelmaa liikkuvuuden kanssa. Luonnollisesti kun käyttää kehoaan aktiivisesti, paikat saattaa myös välillä jäykistyä. Pitkä urheilutaustani kamppailulajeissa on tehnyt tehtävänsä ja paikkoja kolottaa miltei jatkuvasti.

Nyt ongelmana on pääasiassa ollut etureidet. Ongelma on jo mennyt hieman vakavammaksi ja se oireilee mm istuessa. Kun istun 15 min pidempää etureisi alkaa särkemään. Särky tuntuu jomottavalta ja pakottaa minut pysähtelemään jos ajan 30min pidempiä matkoja. Kiristystä tuntuu sivureidestä polveen. Tämä tietenkin vaikuttaa liikkuvuuteeni myös tehdessäni mm kyykkyjä.

Ongelman hoitamiseksi olen käynyt paljon hieronnassa ja mobbannut aktiivisesti rullilla ja venytyksillä. Yksi keino on kuitenkin auttanut huomattavasti. Se on halpa, sitä pystyy tekemään missä vaan eikä se vie paljoa aikaa- Voodoo Flossaus.

Kuva: roguefitness.com

Voodoo Flossaus perustuu lyhytaikaiseen kompression ja samanaikaisen mobilisaation yhteisvaikutukseen. Flossbandit kierretään nivelen tai lihaksen ympäri tiukasti rajoittaakseen verenkiertoa ja puristaakseen kudoksia kasaan. Kudoksissa kuten lihaskalvoissa ja lihaksissa on pintoja joiden kuuluu liukua normaalissa tilassa yli toisten. Kun ulkoinen paine lisätään esim reiden ympäri ja samalla liikutetaan reiden lihaksia se ikään kuin hioo kalvojen ja lihasten pintoja yhteen. Kun ulkoinen paine poistetaan, kalvot ja lihakset rentoutuu ja Voodoon ansiosta liikkuvuus paranee. Lisäksi paine rajoittaa verenkiertoa hetkellisesti ja kudokset hieroutuu toisiaan vasten täten rajoitetun verenkierron tilassa. Kun paine päästetään, verenkierto taas lisääntyy ja siten "huuhtoo" kuona-aineita yms pois ongelma alueelta.

Voodoo flossaus toimii myös joidenkin loukkaantumisesta johtuvien turvotusten hoitoon. Myös arpeutunutta kudosta on mahdollista hoitaa flossauksella.

Näistä ja muusta liikkuvuusharjoittelusta lisää Antti Akonniemen Mobility seminaarilla 7.6.2015! Ilmoittautuminen tästä: https://www.wodconnect.com/crossfit-basement/seminars/979

Forging elite Fitness- arvo nimeltä suorituskyky

Kovaintensiteettinen harjoittelu on tuonut mukanaan uuden trendin. Nimittäin normaalit työssäkäyvät ihmiset haluavat harjoitella kun ammattilaiset. Harjoittelu suunnitellaan ja päämäärä on tiedossa- suorituskyvyn parantaminen.




Itse olen koko elämäni ollut tekemisisssä ihmisten kanssa jotka arvostavat fyysistä suorituskykyä korkeasti. Jo nuorena eksyin kamppailusalille ja samanaikaisesti pelasin amerikkalaista jalkapalloa. Molemmissa piireissä fyysisyyttä arvostetaan korkealle, joten luonnollisesti tämä ajattelutapa tarttui myös minuun.

Hieman vanhempana hakeuduin palomieskoulutukseen Kuopioon. Kuopion Petosen kaupunginosassa sijaitsee testosteronia yli laitojen pursuva Kuninkaallinen pelastusopisto. Sanomattakin on selvää että siellä kilpaillaan kahdesta asiasta. Fyysisestä suorituskyvystä ja naiskaatojen määrästä (laadulla ei ole

kovinkaan suurta merkitystä). Muutamaa vuotta myöhemmin hain erikoiskoulutukseen sukeltajaksi samaisessa paikassa. Sukeltajakurssi on alallaan fyysisesti vaativin. Lienee kaikille selvää että myös siellä kilpailu suorituskyvystä on kovaa.




Sama kilpailuhenki jatkuu työelämässä palolaitoksella. Kuka on vahvin? Kuka on kovin? Kenellä on kovin Cooper tulos? Ja lista jatkuu. Tarkemmin mietittynä, elämästäni valtaosa on pyörinyt paremman suorituskyvyn tavoittelemisen ympärillä.




Satuin tuossa yhtenä päivänä kuuntelemaan barbellshrugged:n podcastiä (suosittelen lämpimästi). Haastatteltavana oli lääkäri joka oli tutkinut USA:n laivaston erikoisyksikkö Navy Seals:iä. Hän puhui mm siitä miten tärkeä arvo suorituskyky on monelle näistä eliittisotilaista. Monelle se on arvo joka menee muiden arvojen edelle kuten ystävyys, perhe ja jopa terveys. Kyseinen haastattelu herätti mielessäni kysymyksen: "Miten tärkeä arvo suorituskyky minulle oikein on?"



En sanoisi että suorituskyky on minulle kaikki kaikessa, mutta se on minulle tärkeää. Jopa niin tärkeää että suunnittelen päiväni harjoittelun ympärille. Toisin sanoin suorituskyky on minulle niin tärkeää että sitä voisi kutsua arvoksi. Sanotaan että arvot ohjaavat ihmisen käytöstä ja toimintaa. Tiedän ainakin suorituskyvyn olevan yksi arvoista jotka ohjaa minun toimintaa.


Tämähän ei kuitenkaan tarkoita etteikö muutkin arvot ole korkealla listallani. Perhe, rakkaus, ystävyys, lojaalisuus yms ovat myös korkealla listallani. Fyysinen (sekä psyykkinen) suorituskyky ovat vaan minulle tärkeitä, ja ne ketkä minut tuntevat tietävät myös sen että ilman tätä arvoa olisin erilainen ihminen.

Tavat ohjaavat meitä. Arvot ohjaavat tapoja. Jos teet suorituskyvystä arvon joka on korkealla listallasi, tulet luultavasti pysymään kunnossa ja terveenä läpi elämän.

Uskon että myös muut ihmiset CrossFit (ja samankaltaiset) yhteisössä jakavat samankaltaisen arvomaailman. Tämä arvomaailma mahdollistaa sen että voimme saavuttaa eliittitasoisen fyysisen suorituskyvyn, keskiverto kansalaiseen verrattuna.

Kova treeni vs. hyvä treeni

Kuva: dailydot.com

Viime aikoina on ollut jonkun verran puhetta treenien "kovuudesta". CrossFit on tunnettu korkea intensitteettisenä harjoitusmuotona, ja ihmiset tuntuvat haluavat "kovaa" treeniä missä liikutaan hämärän tuolla puolen. Lihastohtorin kirjoittaman artikkelin "No pain no gain" myötä sain innostuksen raapustaa muutaman sanan aiheesta.


Treenin kovuutta voi säätää intensiteetillä ja volyymillä. Intensiteetti mittaa tehdyn työn kuormittavuutta (suhteessa suorituskykyyn) ja volyymi työn määrää. Jos lisäät esim maastavetoon sarjoja niin lisäät volyymiä. Jos teet saman määrän sarjoja mutta nopeammin olet lisännyt intensiteettiä.


CrossFit harjoittelu koostuu kolmesta osasta. Voimaharjoittelu, taitoharjoittelu ja metabolinen kuntoharjoittelu. Me uskomme vahvasti siihen että yhdistelemällä näitä oikein voimme rakentaa fyysisesti monipuolisen urheilijan. MetCon eli metabolinen kuntoharjoittelu koostuu monesti HIIT (high intensity intervall training) tai HIPT (high intensity power training) tyyppisistä harjoitteista koska nämä tutkimusten mukaan nostavat sekä anaerobista ja aerobista kuntoa tehokkaammin.


Kovan metconin jälkeen keho on piiskattu katkeamisrajan läheisyyteen. Treenin jälkeen keho erittää omaa kipulääkettään endorfiineja. Endorfiini on vahva opiaatti ja on verrattavissa esim morfiiniin tai heroiiniin. Endorfiinit tuo voimakkaan hyvänolon tunteen ja mieli nauttii humalasta. Tämä olotila on niin hyvä että siihen jää helposti koukkuun. Usein CrossFit piireissä puhutaan metcon koukusta. Kuten muidenkin päihderiippuvuuksien kanssa, koukku johtaa suorituskyvyn laskuun.

Verenmaku suussa harjoittelu tekee hyvää mielelle ja sielulle.
Ei välttämättä fysiikalle.
Kuva: commons.wikimedia.org

CrossFit harjoittelu on vahvasti suorituskeskeistä puuhaa koska kaikki on mitattavissa. Virheellisesti monesti kipua ja väsymystä pidetään hyvän treenin mittarina. Koska kova treeni tuo tulosta ja hyvänolon tunteen, luullaan että enemmän kovaa treeniä tuo paremmat tulokset ja enemmän hyvän olon tunnetta. Näin simppeliä se ei kuitenkaan ole.







CrossFit Basementin valmentajilla on pitkä ja kirjava urheilu- ja valmennustausta. Uskomme kaikki vahvasti järkevään ohjelmointiin. Kaikki ohjelmoinnissa on mietittyä. Miksi räjähtävät liikkeet tehdään lepopäivän jälkeen? Koska lihas ei voi olla väsynyt toimiakseen räjähtävästi. Miksi lepäämme 2 krt viikossa? Miksi emme tee enemmän Hero wodeja? Miksi Deloadaamme joka neljäs viikko? Miksi totalit tehdään levon jälkeen? KAIKKI on mietittyä.

Kuva: x-fit.ca

Harjoittelu CrossFit Basementissä ei ole ryhmähikijumppaa. Kuntoilun ja harjoittelun ero on se että
harjoittelu on mietittyä ja ohjelmoitua. Me tiedämme mihin haluamme päästä ja meillä on suunnitelma miten sinne päästään. CrossFit Basement ei ole spinning sali minne tullaan hakemaan reisi-pakara hapotusta. CrossFit Basement ei myöskään järjestetä "toiminnallisia ryhmäliikuntatunteja" joiden ainoa tarkoitus on ajaa kuntoilija piippuun sotilaallisesti huutavan valmentajan avulla.




Me haluamme että te tulette siitä syystä että te haluatte tuloksia. Oli se tulos mitä tahansa. Te maksatte laadukkaasta valmennuksesta ja asiantuntemuksesta, ette rääkkäyksestä. Mikäli tuloksia tulee, kertokaa se meille. Mikäli niitä ei tule, kertokaa sekin meille, niin varmasti löydämme asiaan ratkaisun. Paras keino tähän on tulla juttelemaan jonkun valmentajan kanssa.

Suurin osa asiakkaistamme pääsevät tuloksellisiin tavoitteisiinsa. Ne kenen kohdalla asiat on toisin, pitää tehdä muutoksia. Joko harjoitteluun tai elämän muihin osa- alueisiin. Ne kenen kohdalla muutoksia on tehtävä, n 90%:lla ongelma on joko lepo tai ravintopuolella.

Te olette meidän käyntikorttimme ja me oikeesti välitämme teistä. Me haluamme auttaa teitä pääsemään tavoitteisiinne.


Kova treeni ei tuo tuloksia, hyvä treeni tuo tuloksia.

Namaste!

Mitä voimme oppia muilta?

CrossFit:n perimmäinen idea on yhdistellä harjoitusmuotoja ja tavoitella parempaa fyysistä kuntoa ottamalla virikkeitä muista lajeista. Ideologian mukaan yhdistelemällä voimistelua, painonnostoa ja lyhyen matkan juoksua saavutetaan paras "yleiskunto" tai "GPP". CrossFit ei ole ainoa menetelmä, mutta tällä hetkellä tunnetuin. GPP eli General Physical Preparedness on kuitenkin kaikilla menetelmillä tähtäimessä.

Parasta CrossFit:ssä on ehdottomasti yhteisön voima. CrossFit on muodostanut yhteisön joka toimii maailmanlaajuisesti ja mahdollistaa nopean tiedonjaon yhteisön sisällä. Kolikolla on myös varjopuolensa. Yhteisön takia tarjolla on niin paljon informaatiota harjoittelusta ja kaikesta muusta, ettei tietoa tarvitse hakea muualta. Vahva yhteisö yhdistettynä ulkopuoleiseen kritiikkiin ajaa meidät myös Me vastaan Muut asetelmaan. Tämä asetelma yleensä myös tuo laput silmille.

CrossFit Inc on mielestäni toiminut hyvin tuodessaan asiantuntijoita kuten mm Louie Simmons (voimannosto), palkkalistoilleen. Nämä asiantuntijat osoittavat avointa mieltä ja halua oppia lisää harjoittelusta. CrossFit yhteisö tosin monesti unohtaa avoimen mielen. Markkinoilla on menetelmiä kuten CrossTraining, Spartan, TFW, JoedeFranco Training systems ym. jotka tähtäävät samaan lopputulokseen, periaatteessa samoilla menetelmillä. Ja mitä me teemme? Tuomitsemme vääräuskoiset.

Koska vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan, olen päättänyt uida vastavirtaan. Kävin vakoilemassa TFW:n ja Gym Jones:n harjoitusohjelmia ja löysin sieltä ideoita ohjelmointiimme. Ajattelin kokeilla miten voima ja metcon päivien eriyttäminen toimii fyysisen kunnon nostamisessa. Ainakin treeneihin saa lisää volyymiä. Voimapäiviin ehtii hyvin lisätä apuliikkeitä ja metcon- päiviin saa mahdutettua kaksi lyhyempää tai yhden pitkän metconin. Sattumoisin huomasin myös Westside Barbellin ja Catalyst Athleticsin ja monen muun tukevan tätä ajattelumaailmaa.

Mikä on tarinan opetus? Pitäkää mieli avoinna. Kaikilla on kuitenkin sama tavoite- pystyä yksin tappaamaan kokonaisen armeijan niinku Arska Commandossa.

Unelmien jahtaaminen osa 3- Suunnittele

Suunnittele

Tavoite ei ole mitään ilman suunnitelmaa jolla se toteutetaan. Se mikä ei ole suunniteltua on puuhastelua ja jää siten myös sattuman varaan. Saatat hyvinkin päästä perille, mutta perille pääsy on todennäköisempää jos suunnittelet miten sinne pääset.

Jos tavoitteesi on ensimmäinen muscle up, neuvoa siihen pääsystä kannattaa kysyä esim valmentajalta. Kaikkiin liikkeisiin löytyy progressio. Progressio tarkoittaa sitä että liikkeet skaalataan helpommiksi ja edetään helpommasta haastavampaan ja lopulta täyden liikkeradan suoritukseen. Muscle up:in tekemiseen vaaditaan tarpeeksi voimaa jotta pystyy punnertamaan dippi asennosta suorille käsille. Veto osioon tarvitaan tekniikkaa ja tarpeeksi voimaa jotta saa vedettyä itsensä tarpeeksi korkealle. Kun nämä asiat onnistuvat voidaan ruveta harjoittelemaan progressioita miten veto ja dippi yhdistetään. Pikkuhiljaa lisätään haastavuutta kunnes koko liike suoritetaan.
Tavoitteeseen pääsemisen salaisuus löytyy pitkäjänteisestä työstä, eli toistoista. Tee joka treenin päätteeksi 10-20 muscle up progressiota. Viikossa niitä kertyy näin ollen 50-100. Mikäli voimatasosi riittää, pystyt tekemään muscle up:in tällä kaavalla alle 10 viikossa.

Kuva: eziahp.com

Suunnitelmasta ei ole hyötyä mikäli sitä ei noudata orjallisesti. Kun olet luonut tavoitteen SMART:in mukaisesti ja tehnyt suunnitelman miten se toteutetaan, on aika vaan orjallisesti noudattaa sitä suunnitelmaa. Ole kova ja anteeksiantamaton itsellesi! Jos olet kunnossa treenaamaan niin teet sovitut toistot joka päivä kunnes tavoite on saavutettua. Yksinkertaista.

Mitä jos en saavuta tavoitettani?

Kysy itseltäsi:
1. Olenko tehnyt kaiken suunnitelman mukaisesti?
2. Onko tavoitteeni liian kaukainen?
3. Onko aika liian lyhyt?

Jos et ole tehnyt asioita suunnitelman mukaisesti, olet laiska etkä ansaitse tavoitteen saavuttamista.
Jos tavoite on liian kaukainen eli se ei ole ihan heti saavutettavissa kannattaa luoda välitavoite. Välitavoite on tavoite joka on jossain päätavoitteen  ja nykyhetken välimaastossa. Tavoitteita luodessa on hyvä pitää mielessä että motivoidumme paremmin tavoitteisiin jotka ovat lähellä ja saavutettavissa helpommin. Mikäli päätavoitteesi on päästä CrossFit Games:hin, niin hyvä välitavoite on päästä ensin Winter war karsintarajan paremmalle puolelle.
Jos aikaraja tuli vastaan, niin mieti uusiksi oliko se liian optimistinen? Sen jälkeen luot vaan uuden aikarajan. Riittääkö aikarajan siirtäminen kuukaudella?

Tee näin:

1. Kaiva tavoitteesi esille.
2. Kirjoita jokaiselle tavoitteelle yksityiskohtainen suunnitelma. Esim: "Seuraavat 5 viikon ajaan toistan m-u progressioita 20 krt joka treenin jälkeen"
3. Pysy suunnitelmassa.

- Sovitaan mitä tehdään, tehdään mitä sovitaan - Jari Sarasvuo

Suurin osa, melkein kaikki mistä unelmoit on saavutettavissa. Voit saada melkein kaiken mitä ikinä haluatkaan. Et välttämättä saa sitä juuri sillä hetkellä kun sen haluat, mutta jos tarpeeksi sitä haluat tulet saamaan sen kun aika on kypsä ja ansaitset sen.

Kuva: www.mybclc.org

You have NO idea what You are capable of - mikä on sinun geneettinen potentiaali?

Otsikko on peräisin Kelly Starrettin suusta. Tällä lauseella hän toteaa nykyihmisestä faktan: Harvalla on harmaintakaan aavistusta siitä, mihin kykenee.

Ihmiskeho on mahtava kone joka pystyy ihmeellisiin asioihin. Mitä haluan sanoa on että pystymme aivan mielettömiin suorituksiin, mikäli vain haluamme. Sinulla on aivan huikean kehittynyt koneisto (=oma kroppasi) käytössäsi, ja se pystyy vaikka mihin. Se mikä meitä rajoittaa on omat uskomuksemme. Käytän tässä itseni esimerkkinä. Olen liikkunut koko ikäni ja voisin sanoa että tunnen kehoni jopa erittäin hyvin. En silti, aloittaessani CrossFit:in joskus vuonna 2010, voinut  kuvitella pystyväni tekemään asioita mitä teen tänä päivänä helposti.

Kelly Starrett. MobilityWOD:in perustaja.
Lähde: http://thefitcast.com/wp-content/uploads/2013/05/kelstar-460x280.jpg

Katsoin innokkaana videoita netistä kun kokeneet Crossfittaajat ja muut toiminnallista liikuntaa jo pitkään harrastaneet tekivät renkaissa muscle-uppeja, käsilläseisontapunneruksia ilman tukea seinältä, ja suorittivat tulpanaruhyppyjä kovaan vauhtiin - asoita jotka pitkästä urheilullisesta taustastani huolimatta en ikinä maailmassa pystynyt kuvittelemaan tekeväni (en ikinä koskaan). No, lähdinpä sitten kuitenkin innokkaasti treenaamaan tavoitteenani ensimmäinen ring muscle-up. Olin jo ennestään melko hyvä vetämään leukoja. Armeijassa ja muuallakin arvostettiin leuanvatoa, joten treenasin itseni hyvään kuntoon leuoissa. Pystyin tekemään 20 tiukkaa leukaa, mutta en pystynyt edes lähellekään tekemään muscle-uppia ekaa kertaa kokeilessani. Kuuden viikon jälkeen, treenattuani kyseistä liikettä viisi kertaa viikossa (jälkeenpäin katsottuna se oli ehkä vähän liikaa, mutta olen viisastunut sen jälkeen) sain ensimmäisen muscle-up:ni.

Ensimmäisenä piti lisätä olkapäiden liikkuvuutta, sillä ahkeran penkkipunnerrusjakson jälkeen en päässyt edes lähelle sitä syvää dippiasentoa mitä tarvitaan muscle-upin tekemiseen. Eli ekat viikot, muun muscle-up treenin ohessa,  roikuin renkaissa syvässä dippiasennossa ja venytin olkapäitäni auki.

Kuudennen viikon lopussa tapahtui se maaginen hetki. Olin yksinäni minun silloisessa salissa Spartacuksessa, ja lähdin suorittamaan sitä maagisen vaikeata ja niin kaukana ulottumattomissa olevaa liikettä. Yht'äkkiä olin ylhäällä, ikään kuin maailman huipulla ja itsekseni huusin ilosta tyhjälle salille! Siitä hetkestä on kulunut muutama vuosi ja nyt pystyn tekemään kymmenen muscle-uppia putkeen "any day". Jos joku olisi sanonut minulle sen kaksi vuotta sitten olisin pitänyt henkilöä hulluna. Sama koskee käsilläseisontapunnerrusta vapaaseisonnasta, tänä kesänä tein kaksi putkeen. Mieletön fiilis! Tosiaankin siihen meni noin vuosi. Ensin piti opetella käsilläkävely ja sitten vasta käydä vaikeimpien liikkeiden kimppuun.

Lähde: http://www.cavemenworkout.com/images/article/121-fullscreen.jpg

Kuvittele ihminen. Kuvittele ihminen kymmen tuhatta vuotta sitten. Millainen oli ihmisen suorituskyky? Silloinen ihminen pystyi mm. nostamaan raskaita kuormia (esimerkiksi ison saaliseläimen) ja kävelemään pitkiä matkoja. Pystyykö keskiverto ihminen siihen tänä päivänä? Vastauksesi on varmasti ei, ja se luultavasti on oikein. Sitten kysytään: MIKSI ihminen ei osaa juosta kiinni hirveä tänä päivänä? Koska ihminen ei käytä kehoaan mihinkään muuhun kuin perseellä istumiseen.

Ihmisen geenit eivät ole muuttuneet yhtään luolamiesajoista, joten geenit josta sinä muodostut eivät estä sinua suorittamasta asioita joita sinä pidät lähes mahdottomina. SINÄ estät itsesi suorittamasta näitä asioita. Saatat keksiä syitä kuten: "Minä olen liian pieni joten en voi olla vahva ja nostaa raskaita painoja" tai  "Olen liian iso ja painava joten en voi olla hyvä kehonhallintaa vaativissa liikkeissä" tai "Olen liian vanha kehittymään fyysisesti". Kovan luokan hevonpaskaa, sanon minä. Kuka tahansa meistä voi olla mielettömän vahva ja omata jumalallisen kehonhallinnan. Kyse on vain omistautumisesta. Jokaisella ihmisellä on geeneissään ohjelmoitu kyky kävellä käsillä, tehdä leukoja, tehdä muscle-uppeja jne. Ne ovat kaikki ihmiselle luonnollisia liikkeitä ja ainostaan nyky-yhteiskunnan elintavat ovat pystyneet poistamaan ne taidot ihmiseltä.

Lähde: medindia.net

Se joka laittaa itsensä likoon on se joka palkitaan tuloksilla ja hän on se joka pystyy venyttämään uskomustensa rajoja.

Mitä tässä yritän sanoa on että me emme käytä läheskään täyttä geneettistä potentiaaliamme. Nopeasti arvioiden tavallinen tallaaja käyttää alle viisi prosenttia siitä. Maailmanluokan voimistelija käyttää ehkä 40-50% geneettisestä potentiaalistaan.  Saattaa olla että hän on voimistelussa suorituskyvyltään ehkä 80:ssä prosentissa, mutta entä hänen kyky juosta pitkiä matkoja tai kyky nostaa raskaita kuormia jaloillaan? Häneltä on luultavasti jäänyt "muutama" jalkapäivä väliin. Mieti hetki seuraavaa: olympia tason voimistelija käyttää 40-50% geneettisestä potentiaalistaan, ja silti hän pystyy suorittamaan näennäisesti yli-inhimillisiä asioita kehollaan. Sinulla on lähes täsmälleen samat geenit - mihin sinä pystyt?

Get your shit together and do something about yourself!

Hyvää Joulua ja Aivan Mahtavaa Uutta Vuotta!

T. Nalle