Ketoosidietti: Onko järkevää ja sopiiko se sinulle –Viisi askelta kokeiluun

"Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa mm. rasvahapoista muodostettujen ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä on seurausta ravinnon alhaisesta hiilihydraattien määrästä, mikä voi johtua  paastosta, ravinnon puutteesta tai vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta."- Wikipedia



Ketoosi on siis tila mihin elimistö menee kun sokereita ei ole käytettävissä energiaksi. Tällöin keho alkaa purkaa energiavarastoja pääosin kertyneestä rasvasta. Sivutuotteena tästä prosessista muodostuu ketoaineita, joita elimistö siis käyttää energiana. Ketoasidoosi on taas tila mihin diabeetikot menevät kun sokerit nousevat veressä liian korkealle johtuen insuliinin puutteesta. Tämä tila taas on hengenvaarallinen ja siksi se ei ole tavoitteena ketoruokavaliossa. Ketoasidoosiin tosin ei terve ihminen aivan helpolla pääse, joten siitä ei kannata olla huolissaan, mikäli kokeilee tämän tyyppistä ruokavaliota.



Tämän verran tiedämme varmaksi. Tai noh, tiedämmekö mitään varmaksi?
Yllä olevasta, kaikki ainakin tuntuu olevan samaa mieltä. Näin ollen pääsemmekin siihen, mistä ollaan usein eriävää mieltä -nimittäin siitä, onko tervettä käyttää ketoositilaa laihduttamiseen tai jopa tukemaan urheilusuoritusta? Ja tästä pääsemmekin teorioihin. Joidenkin teorioiden mukaan, kun elimistön totuttaa käyttämään rasvoja ja ketoaineita pääasiallisena energianlähteenä, niin kehosta muokkautuu "fat burning machine".

Rannalla on helppo hymyillä kun olet fat burning machine. Kuva: broscience.co

Käytännössä tämä saavutetaan syömällä vaan proteiinia ja rasvaa, kenties muutaman gramman verran hiilihydraatteja. Tällöin kokonaisenergian määrä koostuu vain 5-10% hiilihydraateista ja loput proteiinista ja rasvoista. Päivän hiilarit saat siis muutamasta kourasta parsaa ja kenties yhdestä pienestä perunasta. Luvattu lopputulos on luonnollisesti revityn kireä ja lihaksikas ulkomuoto.



Tästä seuraakin kysymys: Onko tämä tapa syödä terveellistä? Entäs soveltuuko se urheilijalle? Valitettavasti minulla ei ole tähän absoluuttista vastausta. Jotkut vannovat ketoruokavalion nimeen, toiset kiroavat sen alimpaan helvettiin. Sopiiko tämä CrossFit urheilijalle jonka kovaintensiteettiset treenit painottavat glykolyyttisen energiajärjestelmän käyttöä. Tähän, kuten moneen muuhunkin asiaan vaikuttaa monta tekijää, kuten treenivolyymi, intensiteetti, ikä ja kehonkoostumus, mainitakseni muutama. Sopiiko se juuri sinulle selviää parhaiten kokeilemalla. Kokeile ja mittaa. Mitä tarkempaa dataa mittaustuloksistasi sinulla on käytössäsi, sen paremmin sinulle selviäää onko ketoruokavalio sinua varten. Suosittelen myös seuraamaan ainakin painoa, kehonkoostumusta ja treenituloksia. Verikokeet on jo hifistelyä, mutta ei lainkaan tyhmää. Mikäli käyt verikokeissa, seuraa esimerkiksi rasva-arvoja ja hormonitasapainoja. Mikäli rasva-arvot pysyvät kurissa, testot nousee ja kortisoli pysyy samana, niin voimme ainakin sanoa, ettei kokeilusi tuota hirveesti hallaa.


Tässä viiden askeleen neuvo omaan kokeilujaksoon:


1. Ota selvää asiasta. Netistä löytyy paljon infoa, mutta tarjolla olevan tiedon luotettavuus on monesti kyseenalainen. Vaikka siinä viitataan ties mihin tutkimuksiin, niin pienellä varauksella on hyvä suhtautua. Itseasiassa netti ei ole täynnä tietoa, vaan täynnä mielipiteitä, jotka tuodaan esiin tietona. Älä kuitenkaan käytä liikaa aikaa tiedon keruuseen. Jotkut jäävät kiinni tähän vaiheeseen ja sekottavat päätään aivan turhaan. Jos olet käyttänyt yli kolme iltaa tiedon kartoittamiseen, tiedät jo varmasti ihan tarpeeksi. Luultavasti pääsi on vain entistä enemmän sekaisin siitä, onko tämä hyvä juttu vaiko eikö. Hyväksi havaitsemani tapa on kysyä neuvoa joltain asiaan perehtyneeltä, näin säästyt monelta sudenkuopalta.



2. Kokeile. Et tule kuolemaan etkä vakavasti vammautumaan. Ole rohkea ja aloita. Sinun ei tarvitse tietää ihan kaikkea. Hyppää rohkeasti vaan altaan syvään päähän ja luota itseesi. Tässäkin vaiheessa on hyvä, jos sinulla on joku asiantuntija keneltä voit kysyä neuvoa kokeilun edetessä.


3. Pysy suunnitelmassasi. Neljä viikkoa varmasti on riittävä aika, että kehosi sopeutuu ja huomaat jonkinlaisia vaikutuksia. Jos kokemuksesi ovat huonot, tee pieniä muutoksia. Älä hyppää suoraan seuraavaan muotiruokavalioon mistä iltalehti kirjoittaa, vaan pysy samassa, pienillä muokkauksilla höystettynä. Jotkut suosivat tankkauspäiviä 3-7 päivän välein. Tämä voi olla yksi vaihtoehto millä muokata. Toki muitakin vaihtoehtoja on. Mikäli päätät säätää omaa ruokavaliotasi tässä vaiheessa, on hyvä palata kohtaan 1 ja edetä siitä.


4. Pidä jonkinnäköistä päiväkirjaa. Kirjaa ylös tuntemukset ja löydökset. Sen kautta on helpompi palata asiassa taaksepäin ja nähdä miten homma on edennyt. Kirjaa eteenkin ylös data ja tuntemukset kun teet muutoksia.


5. Tulosten analysointi. 2-3kk kestävä kokeilujakso on varmasti riittävän pitkä kertomaan sinulle miten homma on edennyt. Samoin jakso on riittävän lyhyt, jotta mitään peruuttamatonta on kerennyt tapahtua, mikäli kokeilu ei ole sujunut niinkuin olisit toivonut.


Kehohan adaptoituu, eli tottuu vähän mihin vaan. Sen takia itse suosin muokata ruokavaliotani 2-3krt vuodessa. Silloin elimistö saa vaihtelua. Ongelma on monesti se, että ihmiset suhtautuvat ruokavalio asioihin niin kuin uskontoon. Vannotaan omaa ja kirotaan kaikki muu. Ruokavalion suhteen ei kannata olla niin ehdoton, sitä voi hyvinkin muutella tietyin väliajoin. Silloin mielenkiintokin pysyy mukana. Mielestäni mielenkiinto ravitsemukseen onkin paljon tärkeämpää kuin millä tavalla sen toteutat. Haluan tässä vaiheessa painottaa, että ehdottomuudella en tarkoita sitä, että poikkeat ruokavaliostasi harvasen päivä "YOLO" mentaliteetillä.



Mikäli ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa, suosittelen kokeilemaan. Itse olen kokeillut sitä nyt kuukauden verran, eikä minulla ole mitään moitittavaa. Olo on hyvä ja muutama kilokin on karissut. Treenit jaksan omasta mielestäni hyvin ja palautuminenkin näyttää olevan kunnossa. Toki on muistettava, että kokeiluni ei vielä ole kestänyt kovin pitkään. Toinen seikka mikä on hyvä ottaa huomioon on se että minä en ole CrossFit kilpailija. Treenaan 5-7 krt viikossa joista vaan 2-3krt on glykolyyttista energiajärjestelmää verottavia. Suosittelenko tätä CF -urheilijalle? Noh, riippuu vähän tilanteesta. CF -kilpailijalle kuten Basement Beasteille en suosittele, heidän treenivolyyminsä ja intensiteetti on jotain aivan toista luokkaa. CF -harrastajalle voisin kyllä suositella, ainakin kokeiluun.



Mikä on tarinan opetus? Me ollaan kaikki yksilöitä -Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Kokeilemalla se selviää.


Alla Panun kertomus siitä miten ketoruokavalio on hänelle toiminut. Läskiä on ainakin karissut runsaasti, mies on nimittäin pudottanut painoa huimat 36kg!!!

Kartelli Podcast- Ketojuttuja

Coach prep 2: Hyvä koutsi - by Maija

Ensimmäisessä prepissä maaliskuussa kävimme läpi kaikki perusliikkeet ja yhdenmukaistimme tapaamme opettaa niitä, viime viikolla keskityimme enemmän hyvän valmentajan peruskriteereihin. Koulutuspäivä herätti taas paljon ajatuksia ja mikäs sen innostavampaa.

Coach Kullberg Jr. opettamassa soututekniikkaa
Helsinki Showdownin karsintojen alla.

Saman asian voi sanoa monella eri tavalla. 

Pää käsien väliin. Korvat piiloon. Mieti sukeltamista. Same same but different. Ihmiset oppivat eri tavalla - yksi näkemällä, toinen tekemällä, kolmas kuulemalla. 

Vaikka opetamme samoja asioita, jokainen tekee sen omalla, persoonallisella tavallaan, jolloin mahdollisuus antaa juuri se oikea ärsyke on moninkertainen.

Hyvä koutsi osaa kertoa monimutkaisen asian yksinkertaisesti, monella eri tavalla ja antaa lisäksi mielikuvia. Jokaisella on varmasti myös oma lempikoutsi, joka osaa kertoa tai näyttää asiat juuri itselle sopivalla tavalla. Tai joka vaan soittaa omasta mielestä parasta musaa. 

"Voitsä kattoo mun kyykkyä?"

Siinä missä aloittelijan kyykkyä aletaan vasta hahmottelemaan turvalliseksi ja oikean syvyiseksi, edistyneen treenaajan kyykkyä viilataan jo taloudellisemmaksi pienillä nyansseilla. 

Hyvä koutsi tuntee hyvin liikkeiden mekaniikan ja pystyy näyttämään esimerkin sekä hyvästä että huonosta suorituksesta. Hyvä koutsi osaa lähteä purkamaan virheitä oikeasta päästä ja pystyy antamaan erilaisia tapoja liikkeen korjaamiseen, muttei yritä infoähkyllä korjata kaikkea kerralla. Hyvä koutsi ei anna periksi vaan vaatii keskittymään liikeeseen niin kauan kuin tarve vaatii, etenkin jos kyse on turvallisuudesta.

Nälkä, jano, paleltaa, väsyttää ja sukatkin on märät.

Yritämme tietenkin huolehtia, että jokaisella on vatsa täynnä, nestetasapaino kohdallaan ja kuivat vaatteet eikä silmienkään auki pitämiseen tarvittaisi tulitikkuja, mutta vaikka tyttöystävä jätti, putkiremontti venyy, jalka on murtunut ja verottajakin muisti kolmen tonnin mätkyillä, hyvä koutsi osaa silti kääntää ON-moden päälle. Hengittää pari(kymmentä) kertaa syvään ja kääntää sitten niin omat kuin asiakkaidenkin suupielet ylöspäin. Ihmisenä tässä jos jossain on opettelemista ainakin itselleni. 

Coach prep 2. Onneks nää ei ikinä lähde käsistä.

Päivän paras tunti.

Rento läpänheitto ja kannustaminen tunnilla kuuluvat asiaan, mutta syvemmät kuulumiset viikonlopun Tinder-treffeistä ja Winter Warin jatkoista kannattaa vaihtaa mieluummin lämppäalueella, jotta kaikki saavat salin puolella keskittyä treenaamiseen ja koutsi pystyy keskittymään koutsaamiseen. Tällöin treenaaminen on myös turvallista, kun kaikki ovat hereillä ja tekemässä samaa asiaa.

Hyvä koutsi saa kuitenkin olosuhteista riippumatta ryhmän huomion, pystyy innostamaan ryhmän keskittymään päivän treeniin, osaa hallita ryhmää ja pystyy ohjaamaan tunnin kuin tunnin läpi sujuvasti hyvällä flowlla. Jopa pikkujoulujen jälkeisenä maanantaina. Tai kun Justus treenaa vieressä ilman paitaa. 

Vaikka Justus kyllä tekee koko päivästä parhaan paitakin päällä.

Please do not interrupt me,
I'm having an important meeting.

Kaikkii mikä ylipäätään kannattaa tehdä, kannattaa tehdä kunnolla.

Hyvä koutsi antaa hyvää esimerkkiä myös treenaajana. Itse treenaan samaa ohjelmointia kuin asiakkaamme. Käyn tunneilla ja haluan, että koutsi vaatii minulta saman kuin muiltakin asiakkailta.

Kun astun treenaamaan salin puolelle, haluan keskittyä 60 minuuttia 110 % pelkästään omaan treeniini ja viettää myös itse päivän parhaan tunnin - sen saman, jonka haluamme tarjota asiakkaillemme. Tällöin pystyn antamaan myös omalla koutsausvuorollani enemmän. 

Hyviä juttuja. Mielenkiintoisia juttuja.
Vaikeita juttuja. Innostavia juttuja.

"Kädet lattiaan ja 20 punnerrusta."

Oma taustani on kamppailulajeissa, joissa sensein sana on laki ja kuri on kova. Niissä treeneissä ei paljon kikateltu, koska muuten punnerrettiin. 15 vuodessa tavat tarttuvat tiukkaan ja oppii punnertamaan. Oppii myös vaatimaan samaa muilta.

Jos voisin nyt antaa terävän litsarin itselleni pari vuotta sitten, tekisin niin. Olen itsekriittisesti potenut monta kertaa huonoa omaatuntoa tästä syvälle juurtuneesta kurista ja ehdottomuudesta, omasta pikkumaisuudesta ja ties mistä alkaen käsisaippuasta, niin yleisellä kuin jonkun henkilökohtaisellakin tasolla. Useimmiten aivan turhaan, silloin tällöin ihan aiheesta.

Oppi tuntuu kuitenkin menevän aina parhaiten perille kantapään kautta ja pikkuhiljaa sitä huomaa kasvaneensa niin koutsina kuin ihmisenä. Paljon on kuitenkin vielä oppimista, joten matka jatkuu.

Burpees for everyone!

xoxo,

Maija

Koutsien preppi

Basementin tavoite on yksinkertainen: tehdä tavallisista ihmisistä poikkeuksellisen kovakuntoisia yksilöitä. Siihen tarvitaan tietenkin yhteisö joka haluaa olla poikkeuksellisen kova kuntoisia, mutta siihen tarvitaan myös laadukasta valmennusta jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä. 

Olemme alusta saakka panostaneet laatuun valmennuksessa. Hyvä valmentaja ei pelkästään osaa neuvoa suoritustekniikassa, vaan hänen on myös oltava tietynlainen persoonaltaan. Itse asiassa hyvän persoonan on helppo oppia laadukkaat koutsaus taidot. Siihen ei tarvita kun koulutusta ja kiinnostusta itse asiaa kohtaan. Hyvä valmentaja välittää valmennettavistaan ja osaa neuvoa juuri oikeassa määrin, jotta valmennettava ymmärtää sen mikä hänen tasolle on juuri sillä hetkellä olennaisinta. Hyvästä tyypistä on helppo tehdä taidollisesti hyvä koutsi, mutta kusipäästä ei saa hyvää koutsia vaikka hän osaisi mitä.

Olemme saaneet vahvistusta tiimiin Steffin, Aaron ja Mikon myötä. Hannu Pajareazy on jo jonkin aikaa ollut osa tiimiämme, mutta hänen täyttä potentiaalia ei vielä olla päästy hyödyntämään ennenkuin nyt. Hannu toimii CrossFit Level 1 trainer kouluttajana ympäri maailman ja suorittanut mm CrossFit Level 3 Trainer tutkinnon. Koska moinen voimavara on käytössämme, päätimme järjestää koulutuksen koutseillemme jotta valmennuksen tasoa voidaan nostaa entistä paremmalle tasolle. Koska kehityksen on oltava nousujohteista myös valmennuksessa, olemme tehneet koutseillemme koulutussunnitelman jota toteutetaan neljä kertaa vuodessa.

Torstaina kävimme läpi perustekniikat. Kysehän ei ole siitä etteivätkö koutsit osais perusteita. Lähinnä koulutuksen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa tapaamme opettaa. Mikä on olennaista ja mikä epäolennaista? Miten opettaa asiat jotta ne jää päähän? Mikä on meidän yhtenäinen tapa opettaa tekniikat? Olennaisena CrossFit valmennukseen kuuluu myös liikkeiden skaalattavuus, mihin myös panostettiin aikaa.

Jokainen meistä joutui vuorollaan piinapenkkiin, missä sai aiheen mitä opettaa muulle ryhmälle. Ja ryhmähän oli mitä haastavin. Opetuksessa oli kriteerit mitkä piti toteutua. Määrätyt asiat piti tulla esiin tietyssä ajassa ja ryhmän piti suorittaa mahdollisimman paljon toistoja. Virheelisten suoritustekniikoiden korjaus piti osata korjata oikeain ja keskittyä olennaiseen. Lisäksi on tärkeä osata antaa palaute oikealla tavalla eikä vaan etsiä virheitä.

Päivä oli erittäin antoisa. Kaikki saivat uusia vinkkejä omaan koutsaukseen seuraamalla toisiemme tapoja opettaa. Lisäksi meillä oli todella hauskaa ja nauroimme paljon. Tämä oli hyvä askel entistä ammattimaisempaan toimintaan. Me emme halua vaan käyttää #bestboxintown nimimerkkiä vaan haluamme myös ansaita sen!

Iso kiitos kaikille mukana olleille!

Kuvat by @megamaija

Mitä voimme oppia muilta?

CrossFit:n perimmäinen idea on yhdistellä harjoitusmuotoja ja tavoitella parempaa fyysistä kuntoa ottamalla virikkeitä muista lajeista. Ideologian mukaan yhdistelemällä voimistelua, painonnostoa ja lyhyen matkan juoksua saavutetaan paras "yleiskunto" tai "GPP". CrossFit ei ole ainoa menetelmä, mutta tällä hetkellä tunnetuin. GPP eli General Physical Preparedness on kuitenkin kaikilla menetelmillä tähtäimessä.

Parasta CrossFit:ssä on ehdottomasti yhteisön voima. CrossFit on muodostanut yhteisön joka toimii maailmanlaajuisesti ja mahdollistaa nopean tiedonjaon yhteisön sisällä. Kolikolla on myös varjopuolensa. Yhteisön takia tarjolla on niin paljon informaatiota harjoittelusta ja kaikesta muusta, ettei tietoa tarvitse hakea muualta. Vahva yhteisö yhdistettynä ulkopuoleiseen kritiikkiin ajaa meidät myös Me vastaan Muut asetelmaan. Tämä asetelma yleensä myös tuo laput silmille.

CrossFit Inc on mielestäni toiminut hyvin tuodessaan asiantuntijoita kuten mm Louie Simmons (voimannosto), palkkalistoilleen. Nämä asiantuntijat osoittavat avointa mieltä ja halua oppia lisää harjoittelusta. CrossFit yhteisö tosin monesti unohtaa avoimen mielen. Markkinoilla on menetelmiä kuten CrossTraining, Spartan, TFW, JoedeFranco Training systems ym. jotka tähtäävät samaan lopputulokseen, periaatteessa samoilla menetelmillä. Ja mitä me teemme? Tuomitsemme vääräuskoiset.

Koska vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan, olen päättänyt uida vastavirtaan. Kävin vakoilemassa TFW:n ja Gym Jones:n harjoitusohjelmia ja löysin sieltä ideoita ohjelmointiimme. Ajattelin kokeilla miten voima ja metcon päivien eriyttäminen toimii fyysisen kunnon nostamisessa. Ainakin treeneihin saa lisää volyymiä. Voimapäiviin ehtii hyvin lisätä apuliikkeitä ja metcon- päiviin saa mahdutettua kaksi lyhyempää tai yhden pitkän metconin. Sattumoisin huomasin myös Westside Barbellin ja Catalyst Athleticsin ja monen muun tukevan tätä ajattelumaailmaa.

Mikä on tarinan opetus? Pitäkää mieli avoinna. Kaikilla on kuitenkin sama tavoite- pystyä yksin tappaamaan kokonaisen armeijan niinku Arska Commandossa.

You have NO idea what You are capable of - mikä on sinun geneettinen potentiaali?

Otsikko on peräisin Kelly Starrettin suusta. Tällä lauseella hän toteaa nykyihmisestä faktan: Harvalla on harmaintakaan aavistusta siitä, mihin kykenee.

Ihmiskeho on mahtava kone joka pystyy ihmeellisiin asioihin. Mitä haluan sanoa on että pystymme aivan mielettömiin suorituksiin, mikäli vain haluamme. Sinulla on aivan huikean kehittynyt koneisto (=oma kroppasi) käytössäsi, ja se pystyy vaikka mihin. Se mikä meitä rajoittaa on omat uskomuksemme. Käytän tässä itseni esimerkkinä. Olen liikkunut koko ikäni ja voisin sanoa että tunnen kehoni jopa erittäin hyvin. En silti, aloittaessani CrossFit:in joskus vuonna 2010, voinut  kuvitella pystyväni tekemään asioita mitä teen tänä päivänä helposti.

Kelly Starrett. MobilityWOD:in perustaja.
Lähde: http://thefitcast.com/wp-content/uploads/2013/05/kelstar-460x280.jpg

Katsoin innokkaana videoita netistä kun kokeneet Crossfittaajat ja muut toiminnallista liikuntaa jo pitkään harrastaneet tekivät renkaissa muscle-uppeja, käsilläseisontapunneruksia ilman tukea seinältä, ja suorittivat tulpanaruhyppyjä kovaan vauhtiin - asoita jotka pitkästä urheilullisesta taustastani huolimatta en ikinä maailmassa pystynyt kuvittelemaan tekeväni (en ikinä koskaan). No, lähdinpä sitten kuitenkin innokkaasti treenaamaan tavoitteenani ensimmäinen ring muscle-up. Olin jo ennestään melko hyvä vetämään leukoja. Armeijassa ja muuallakin arvostettiin leuanvatoa, joten treenasin itseni hyvään kuntoon leuoissa. Pystyin tekemään 20 tiukkaa leukaa, mutta en pystynyt edes lähellekään tekemään muscle-uppia ekaa kertaa kokeilessani. Kuuden viikon jälkeen, treenattuani kyseistä liikettä viisi kertaa viikossa (jälkeenpäin katsottuna se oli ehkä vähän liikaa, mutta olen viisastunut sen jälkeen) sain ensimmäisen muscle-up:ni.

Ensimmäisenä piti lisätä olkapäiden liikkuvuutta, sillä ahkeran penkkipunnerrusjakson jälkeen en päässyt edes lähelle sitä syvää dippiasentoa mitä tarvitaan muscle-upin tekemiseen. Eli ekat viikot, muun muscle-up treenin ohessa,  roikuin renkaissa syvässä dippiasennossa ja venytin olkapäitäni auki.

Kuudennen viikon lopussa tapahtui se maaginen hetki. Olin yksinäni minun silloisessa salissa Spartacuksessa, ja lähdin suorittamaan sitä maagisen vaikeata ja niin kaukana ulottumattomissa olevaa liikettä. Yht'äkkiä olin ylhäällä, ikään kuin maailman huipulla ja itsekseni huusin ilosta tyhjälle salille! Siitä hetkestä on kulunut muutama vuosi ja nyt pystyn tekemään kymmenen muscle-uppia putkeen "any day". Jos joku olisi sanonut minulle sen kaksi vuotta sitten olisin pitänyt henkilöä hulluna. Sama koskee käsilläseisontapunnerrusta vapaaseisonnasta, tänä kesänä tein kaksi putkeen. Mieletön fiilis! Tosiaankin siihen meni noin vuosi. Ensin piti opetella käsilläkävely ja sitten vasta käydä vaikeimpien liikkeiden kimppuun.

Lähde: http://www.cavemenworkout.com/images/article/121-fullscreen.jpg

Kuvittele ihminen. Kuvittele ihminen kymmen tuhatta vuotta sitten. Millainen oli ihmisen suorituskyky? Silloinen ihminen pystyi mm. nostamaan raskaita kuormia (esimerkiksi ison saaliseläimen) ja kävelemään pitkiä matkoja. Pystyykö keskiverto ihminen siihen tänä päivänä? Vastauksesi on varmasti ei, ja se luultavasti on oikein. Sitten kysytään: MIKSI ihminen ei osaa juosta kiinni hirveä tänä päivänä? Koska ihminen ei käytä kehoaan mihinkään muuhun kuin perseellä istumiseen.

Ihmisen geenit eivät ole muuttuneet yhtään luolamiesajoista, joten geenit josta sinä muodostut eivät estä sinua suorittamasta asioita joita sinä pidät lähes mahdottomina. SINÄ estät itsesi suorittamasta näitä asioita. Saatat keksiä syitä kuten: "Minä olen liian pieni joten en voi olla vahva ja nostaa raskaita painoja" tai  "Olen liian iso ja painava joten en voi olla hyvä kehonhallintaa vaativissa liikkeissä" tai "Olen liian vanha kehittymään fyysisesti". Kovan luokan hevonpaskaa, sanon minä. Kuka tahansa meistä voi olla mielettömän vahva ja omata jumalallisen kehonhallinnan. Kyse on vain omistautumisesta. Jokaisella ihmisellä on geeneissään ohjelmoitu kyky kävellä käsillä, tehdä leukoja, tehdä muscle-uppeja jne. Ne ovat kaikki ihmiselle luonnollisia liikkeitä ja ainostaan nyky-yhteiskunnan elintavat ovat pystyneet poistamaan ne taidot ihmiseltä.

Lähde: medindia.net

Se joka laittaa itsensä likoon on se joka palkitaan tuloksilla ja hän on se joka pystyy venyttämään uskomustensa rajoja.

Mitä tässä yritän sanoa on että me emme käytä läheskään täyttä geneettistä potentiaaliamme. Nopeasti arvioiden tavallinen tallaaja käyttää alle viisi prosenttia siitä. Maailmanluokan voimistelija käyttää ehkä 40-50% geneettisestä potentiaalistaan.  Saattaa olla että hän on voimistelussa suorituskyvyltään ehkä 80:ssä prosentissa, mutta entä hänen kyky juosta pitkiä matkoja tai kyky nostaa raskaita kuormia jaloillaan? Häneltä on luultavasti jäänyt "muutama" jalkapäivä väliin. Mieti hetki seuraavaa: olympia tason voimistelija käyttää 40-50% geneettisestä potentiaalistaan, ja silti hän pystyy suorittamaan näennäisesti yli-inhimillisiä asioita kehollaan. Sinulla on lähes täsmälleen samat geenit - mihin sinä pystyt?

Get your shit together and do something about yourself!

Hyvää Joulua ja Aivan Mahtavaa Uutta Vuotta!

T. Nalle