
Unelmat ja tavoitteet ovat periaatteessa sama asia. Ainoa ero on, että tavoitteet ovat unelmia mitä olet päättänyt saavuttaa. Monesti sanotaan, että tavoite on unelma, jolla on deadline mihin mennessä aiot sen saavuttaa.
Tavoitteiden asettelussa tärkeää ei ole mitä tavoittelet, vaan miksi tavoittelet sitä mitä tavoittelet. Monet tavoitteet jäävät tavoittamatta siitä yksinkertaisesta syystä, ettei tavoite ole sinulle tarpeeksi tärkeä. Tavoitteita jää myös saavuttamatta siksi, että ne ovat ristiriidassa arvomaailmasi kanssa. Tärkeää on siis ymmärtää minkä takia haluat saavuttaa jotain, jotta määränpää on tavoittelemisen arvoinen ja että maltat pysyä polulla.

Sisäiset motivaattorit ovat tyypillisesti taas henkilökohtaisemmalla tasolla palkitsevia. Teet ja nautit jostain tehtävästä tekemisen ilosta, etkä siitä ilosta mikä tekemisen lopputulos tuo. Tyypillisesti valitset jonkun tehtävän sen takia, että pidät esim. haasteesta, jonka tehtävä tuo tai että sen tekeminen antaa jonkinlaista sisäistä täyttymyksen tunnetta.

Monesti urheilussa näemme vain lopputuloksen. Mitalin, palkinnon, mestaruuden tai vastaavan. Esim. "Pikkuleijonat voitti maailmanmestaruuden". Veikkaanpa kuitenkin että niitäkin jätkiä motivoi joku paljon syvällisempi kuin MM-pokaali ja juhlat torilla. Ne ovat vuosien kovan työn lopputulos, mutta mikä saa heidät astumaan jäälle päivä toisensa jälkeen, vuosi vuodelta, vaikkakin varmasti muutakin tekemistä keksisi?
Mikä sitten olisi hyvä esimerkki meille Basementeeseille? Sisäisesti motivoituneet nauttivat treenista sen tuoman mielihyvän takia, lopputuloksesta huolimatta. Mielihyvää voi tuoda esim omien rajojen rikkominen. Se voi myös olla pieni breikki stressaavasta arjesta. Jotkut nauttivat haastavista tilanteista, toistoista ja painoista huolimatta. Sisäisesti motivoituneet ihmiset ovat ylpeitä suorituksistaan, koska he saavat onnistumisen tunteen vahvistuessaan. Se taas parantaa itsetuntoa monella muullakin alueella. Fyysiset ja emotionaaliset hyödyt parantavat elämänlaatua.
Ulkoiset motivaattorit ovat riippuvaisia tuloksista. Moni tuntee vain onnistumisen tunteita silloin, kun joku muu kehuu heitä suorituksesta. Varsinki näin SoMe-aikaan maailma on täynnä huomiohuoria jotka janoavat ulkoista hyväksyntää. Ja tuntuuhan se hyvältä kun joku kehuu, mutta mitäs tapahtuu mikäli ulkoisia kehuja jonain päivänä ei enää satele? Mitä jos sairastut tai loukkaannut, etkä enään pysty samoihin suorituksiin, mistä ihmiset ennen sinua kehuivat?
Jos keskityt pelkkiin lopputuloksiin, ongelma on se, että monesti lopputulos ei ole pelkästään sinun käsissäsi vaan lopputulos on yleensä monen asian summa. Tämähän ei missään nimessä tarkoita etteikö ulkoisilla motivaattoreilla olisi oma paikkansa. Mikäli jo tiedät mitä rakastat tehdä, niin ulkoinen motivaattori saattaa hyvinkin olla hyvä mittapaalu tekemisellesi. Mikäli rakastat kisaamista ja haluat voittaa Winter Warin niin siinä ei todellakaan ole huono tavoite. Tarkoitan vaan, ettei kisaamista kannata aloittaa ja tähdätä korkealle, mikäli et vielä tiedä nautitko edes itse kisaamisesta.
Oli tavoitteesi mikä tahansa, niin ota hetki aikaa ja mieti itseksesi miksi tavoitteen saavuttaminen on sinulle tärkeää. Mitä tärkeämpää tavoitteesi saavuttaminen sinulle on, sen todennäköisempää sen saavuttaminen myös on. Saatat myöskin tulla lopputulokseen missä huomaat, että tietty tavoite ei olekaan sinulle niin tärkeä ja sen takia siihen on turha hukata energiaa. Tämäkin on positiivinen lopputulos koska voit tällöin panostaa enemmän sinulle tärkeisiin asioihin.
Tavoitteiden asettele ei ole vaikeaa, tavoitteisiin pääseminen on. Sen takia kannattaa kunnolla tehdä esivalmistelut, ennenkuin tavoitteita lähtee jahtaamaan. Älä hukkaa energiaasi turhiin asioihin. Valitse päämääräsi ja kulje määrätietoisesti sitä kohti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti