16.1 Recap

Kuva: youtube.com

16.1 takana ja 16.2 edessä tulevana viikonloppuna. Kova oli aloitus ainakin, saas nähdä mitä huominen tuo tullessaan. Vilkaistaanpa kuitenkin ennen sitä vielä 16.1:stä.

Kun 16.1 julkaistiin, oli varmaan kaikille selvää, että kyseessä on kova suoritus. 20 min helppoja liikkeitä maltillisilla painoilla ei tietenkään tee WODista helppoa. Se vaan tarkoittaa, että intensiteetti tulee pysymään kovana. Luvassa oli siis kunnon "suckfest".

Katsoin muutaman videon eri strategioista ennen suorittamista. Suosittelen samaa myös muille. Etenkin The Training Planin Jami Tikkasen videot ovat olleet hyviä vuodesta toiseen. Onhan ko. valmentajalla myös meriittejä kovien urheilijoiden tehtailusta.

Selvää oli, että etenkin "overhead"-liikkuvuus pitää avata kunnolla, jotta selvityy sekä C2B:sta että OH Walking Lungeista. Burpeet eivät sinänsä vaadi melkoista liikkuvuutta, olettaen että liikkuvuutesi on edes jollain tasolla, tosin perusteellinen lämmittely oli tietenkin tehtävä. Itse noudatin Jamin ohjeita. Nostatin ensiksi sykettä muutaman minutin Assault Bikella. Sen jälkeen mobilisoin overhead-asentoa ja lonkan koukistajia. Aavistin että pakaratkin tulevat olemaan kovilla joten avasin myös ne sekä rullalla että dynaamisilla venytyksillä. Tämän jälkeen nostatin muutaman intervallin verran sykettä 10 sek. vedoilla ja 30 sek. palautuksilla, jotta sain keuhkot auki. Kokemuksesta tiedän, että keuhkot on hyvä olla kunnolla auki ennen metconia, sillä en halua, että hengästyminen tulee shokkina keuhkoille.

Pitkä wodi vaatii ennen kaikkea henkistä kovuutta. Päätin jo etukäteen että burpeet teen askeltaen, jotta voin tehdä ne "unbroken". Päätin myös, että askelkävelyt menevät kaikki alusta loppuun ilman taukoja. Ne tuottivat eniten tuskaa, joten siinä sai todellakin keskittyä loppua kohden vaan yhteen toistoon kerralla. C2B tein 2-4 sarjoissa.

Tästä päästäänkin kätevästi mikrotavoitteisiin. Kun väsymys alkaa painaa, vaikka lopputavoite on kävellä 7,5 m tanko pään yläpuolella, on paras keskittyä vaan yhteen toistoon kerralla. Vaikka teksisit sen hitaasti, on parempi pysyä koko ajan liikkeessä. Pää pitää ohjelmoida ruoskimaan sinua eteenpäin vaikka askel kerrallaan, vaikka sentti kerrallaan, kunhan koko ajan liikut kohti päämäärää.

Jälkeenpäin ajateltuna on muutama asia jonka tekisin nyt toisin. Burpeet olisin voinut tehdä nopeammin ja C2B:t olisin voinut tehdä pidemmissä sarjoissa. Pahalta se tuntuu joka tapauksessa, joten aivan sama kuinka pahalta. Mutta tämä kaikkihan on jossittelua. Asennoituminen olisi kuitenkin voinut olla hieman armottomampi.

Summasummarum: paremmalla fyysisellä kunnolla, paremmalla tekniikalla ja kovemmalla päällä olisin saanut paremman tuloksen :). Mutta niinhän se aina menee.

Järjestelyt olivat meidän puolelta todella haastavat. Tila on kortilla etenkin tämän tyyppisissä wodeissa. Samoin aika, kun pitää tehdä kaksi 20 min AMRAPia, ohjeistaa standradit ja skaalukset sekä tietenkin lämmitellä. Ainiin, joka tunnilla pitää myös varautua säätöihin ja niitähän tulee aina tällaisissa. Nooh, selvisimme kuitenkin siitäkin. Nyt vaan jännittämään mitä 16.2 tuo tullessaan :).